URAKOINTI KEHITTYY KONEASEMIKSI
ollinkärryt
Maatalouden rakennemuutos Suomessa muovaa myös maatalouskoneyrittämisen muotoja. Kotieläintilojen koko kasvaa ja eläinten vaatima työmäärä lisääntyy, jolloin maatalousyrittäjä joutuu tarkoin harkitsemaan ja valitsemaan järkevimmät koneinvestoinnit sekä kohdistamaan käytettävissä olevan työajan ja työvoiman tuotannon kannalta oikeisiin asioihin. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse ja monet peltotyöt esim. rehunteko, liete- tai kuivalannan levitys, maan- muokkaus, kylvö, kasvinsuojelu ja puinti on viisasta ulkoistaa eli antaa jonkun muun tehtäväksi. Perinteisestä naapuriavun tyyppisestä urakoinnista siirrytään ammattimaisempaan, tehokkaampaan ja entistä parempaa teknologiaa vaativaan toimintaan. Samalla urakoitsijoiden asiakkaat saavat tilaamansa työn tekijäksi vastuullisen yrittäjän, jolla on tarvittava ammattitaito ja modernin kaluston työteho. Tässä asiassa seuraamme useissa muissa EU-maissa aikaisemmin tapahtunutta kehitystä, esimerkiksi Hollannissa, Saksassa ja Tanskassa koneasematoiminnalla on vuosikymmenien perinteet.
Kehityshistoria
Monesti kuulee sanottavan, että koneasemat ovat liian suuria yksiköitä suomalaisiin olosuhteisiin. Tämä johtuu varmaankin siitä, että julkisuudessa esitetyt ulkomaiset koneasemat ovat usein olleet suuria yrityksiä. Mutta esimerkiksi Tanskassa tyypillisellä koneasemalla on 3 - 5 kuljettajaa, suurimmilla toki voi olla jopa yli 50 henkilöä töissä. Suurinkin koneasema on joskus ollut pieni. Siteeraan erään tanskalaisen koneaseman omistajaa: Hankimme ensimmäisen koneemme, Samson-lannanlevittimen, vuonna 1958 ja ensimmäinen vuosi oli vaikea, kun kaikki kuormat tehtiin käsin talikolla, seuraava vuosi oli jo yhtä juhlaa, kun käytössä oli etukuormain. Tällä koneasemalla on nyt 45 kuljettajaa töissä ja iso, hieno konekanta sekä komeat hallit on aikaansaatu vuosikymmenten pitkäjänteisellä työllä. Tanskassa on nyt noin 800 koneasemaa, joista 593 kuuluu Tanskan Koneasemien Yhdistykseen. Järjestäytyneiden koneasemien liikevaihto on yhteensä n. 420 milj.EUR/v, työntekijöitä yhteensä 2992 henkilöä, koneasemien keskimääräinen liikevaihto on runsaat 703.000 EUR/vja henkilöstö keskimäärin 4-5 henkeä.
Suomessa varsinainen koneasematoiminta on vasta alkamassa. Perinteisen urakoinnin ja koneaseman raja on häilyvä. Tässä artikkelissa käytetään koneasema - termiä silloin, kun koneyrittäminen on ammattimaista, keskimääräistä paremmalla kalustolla tapahtuvaa vastuullista toimintaa. Naapuriavun tyyppinen, ylimääräisen konekapasiteetin ja työn tarjoaminen ei täytä vastuullisen koneasematoiminnan edellytyksiä. Suomeen on syntynyt viime vuosina ehkä muutamia kymmeniä yrityksiä, joista voitaisiin käyttää koneasema - nimitystä. Lisäksi maahamme on perustettu muutamia konerenkaita, jotka tarjoavat erilaisten urakoitsijoiden ja koneasemien palveluja. Konerengas toimii ikäänkuin urakointipalvelujen myyntipisteenä. Alan yrittäjät ovat perustaneet äskettäin Suomen Koneasemien Yhdistys ry:n toimintaa kehittämään ja koordinoimaan.
Koneasema, konerengas vai yhteiset koneet
Koneasemien, konerenkaiden ja yhteisten koneiden käyttö antavat maatilalle samantyyppisiä taloudellisia ja tehokkuuteen liittyviä etuja. Kaikki nämä vaihtoehdot ovat tarpeellisia ja täydentävät toisiaan. Eri vaihtoehdot säästävät maanviljelijän aikaa ja rahaa. Yhteisillä koneilla saadaan investointi ja käyttökustannukset jaetuksi useamman maksajan kesken. Tärkeää yhteiskoneiden hankinnassa on mieluiten kirjallisesti sopia vastuu koneen huollosta ja korjauksista niin, että perinteinen yhteiskoneiden huollon puute ei muodostuisi ongelmaksi. On myös muodostettu yhteiskäytön ja koneaseman yhdistelmiä, esimerkiksi lietevaunulla on kolme omistajaa, joista vain yksi ajaa ja huoltaa vaunua sekä urakoi vaunulla lietteenlevitystä myös ulkopuolisille.
Tanskan Koneasemien Liiton toiminnanjohtaja Erik Groth sanoi keväällä 2002 esitelmöidessään suomalaisille koneurakoitsijoille: "Koneaseman tulee tarjota asiakkaalleen jotain parempaa kuin, mitä asiakkaalla itsellään on". Tämä on keskeinen ajatus koneasema- toiminnassa. Asiakkaan saaman kustannussäästön lisäksi hän saa tehokkaammin, tarkemmin, ammattitaitoisemmin, ympäristöystävällisemmin ja uudenaikaisilla koneilla tehdyn työn. Koneaseman koneet ovet usein niin suuria investointeja, että niiden tekeminen yksittäisellä tilalla ei ole mahdollista tai järkevää. Monesti tärkeää on myös koneaseman tilalle tuoma tieto-taito ja kokemus esimerkiksi lannoituksessa ja kasvinsuojelussa. Lisäksi suuri merkitys on sillä, että koneasema on itsenäinen vastuullinen yritys, jolle on erittäin tärkeää hoitaa kaikki saamansa toimeksiannot hyvin menestyäkseen alan kovassa kilpailussa.
Kotieläintilan töiden ulkoistaminen
Koneasemapalveluiden käyttö on tanskalaiselle kotieläintuottajalle itsestäänselvyys, säilörehun teko, liete- ja kuivalannan levitys, keinolannoitteiden levitys ja kasvinsuojelu- ruiskutukset teetetään koneaseman työnä. Melko paljon on yleistynyt järjestely, jossa maatilan peltotöistä tehdään kokonaissopimus paikallisen koneaseman kanssa ja näin tilan koko peltoviljelykoneisiin sitoutunut pääoma vapautuu tuottavampaan käyttöön eikä uusinvestointeihin peltoviljelypuolella ole tarvetta ja tilan koko työpanos voidaan keskittää ympäri vuoden karjanhoitoon. Samalla saadaan ehkä paremmin järjestetyksi viljelijälle lomaa ja muuta vapaa-aikaa. Tanskan Kotieläintuottajien Liitto suosittelee jäsenistölleen peltotöiden antamista koneasemien tehtäväksi.
Suomalaiselle kotieläintilalle peltotöiden ulkoistaminen on vielä melko uusi ajatus. Koneasemien ja urakoitsijoiden käyttö on kuitenkin voimakkaasti lisääntynyt esimerkiksi rehunteossa sekä lietteen ja kuivalannan levityksessä. Monin paikoin on rajoittavana tekijänä tarjolla olevien koneasemapalveluiden puute. Suomessa maatalouskoneurakointia harjoittavien yrittäjien määrä on vielä varsin pieni ja alalla tapahtuva kasvu tarjoaa vielä runsaasti mahdollisuuksia uusille koneasemille.
Talous
Toiminnan täytyy olla taloudellisesti mielekästä sekä työn tekijälle että teettäjälle. Käyttäessään koneaseman palveluita viljelijä saa kustannussäästöjen lisäksi verotuksellista etua, koska ostetut konetyöt voidaan vähentää kokonaisuudessaan verovuoden menoina. Konekustannuksia on myös erittäin helppo seurata koneaseman laskutuksesta ja asiakas maksaa vain todellisesta tehdystä työstä. Tuntiveloitus saattaa ensi kuulemalta tuntua kalliilta esim. lietteen tai lannanlevitys 60 - 80 EUR/h + ALV, kuitenkin koneiden työsaavutus, liete 200 -1000 m^päiväja kuivalanta 200 -1500 m^päivä, on niin suuri, että levityskustannus jää useimmissa tapauksissa erittäin alhaiseksi, kuivalannalla 0,50 - 3,0 EUR/m3 ja lietteellä 1,0 - 4,0 EUR/m3. Vuosikustannus tyypillisillä suomalaisilla tiloilla on niin alhainen, että sillä summalla ei pysty millään maksamaan vastaavantasoista levityskalustoinvestointia omaan käyttöön. Koneaseman veloitukseen sisältyvät kaikki traktorin, työkoneen, kuljettajan kulut ja yritystoimintaan kuuluvat normaalit hallinnolliset kustannukset.
Koneasema on mahdollisuus
Varsinaisen maatalouden tilanne monilla tiloilla pakottaa viljelijän etsimään muita tulonlähteitä ja tässä maatalouskoneisiin perustuva yrittäjyys tulee olemaan monessa tapauksessa hyvin luonnollinen ratkaisu. Ammattitaito ja osa koneistakin saattaa olla jo valmiina ja tarvitaan vain rohkeutta tehdä päätös yrityksen aloittamisesta. Kysyntä ja tarve tulevat varmasti kasvamaan voimakkaasti lähivuosina, sillä tilakoon kasvamisen myötä entistä suuremmat yksiköt antavat peltotöitä koneaseman tehtäväksi ja maatalousasioissa oudontuntuinen, yritysmaailmassa tuttu sana 'ulkoistaminen' tulee osaksi suomalaisenkin maatilan toimintaa.
Markku Kuisma